Säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Afgaanit – Finlands Afghaner ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia afgaaninvinttikoirien rotujärjestönä edistämällä ja ohjaamalla afgaanien jalostusta ja jäsentensä koiraharrastusta sekä hyvää koiranpitotapaa Suomessa yhteistyössä Suomen Kennelliitto ry:n kanssa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys antaa opastusta ja neuvoja jäsenilleen rodun jalostuksessa ja hoidossa, levittää kirjallisuuden ja muiden tiedotusvälineiden kautta tietoa afgaaneista, järjestää koiranäyttelyitä, käyttökokeita, kursseja ja luentotilaisuuksia sekä muuta vastaavaa yhdistyksen tarkoitusta palvelevaa toimintaa ja osallistuu kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön tarkoituksensa mukaisissa kysymyksissä.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi kerätä jäsenmaksuja, omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta, muodostaa rahastoja sekä ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia. Yhdistys voi järjestää varainkeräyksiä, arpajaisia ja yleisiä huvitilaisuuksia asianmukaisen luvan saatuaan. Yhdistys voi lisäksi harjoittaa sellaista voittoa tavoittelematonta elinkeinoa tai ansiotoimintaa joka välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen.

3. Jäsenet

Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö taikka oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Varsinainen jäsen voi olla vuosi-, ainais- tai perhejäsen. Ainaisjäsen on yhdistyksen jäsen, joka on suorittanut syyskokouksen määräämän ainaisjäsenmaksun. Perhejäsen on vuosi- tai ainaisjäsenen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö.

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö taikka oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Tuomarijäseneksi voidaan hyväksyä kotimainen ulkomuototuomari, jolla on afgaaninvinttikoiran arvosteluoikeudet.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Tuomarijäsenet hyväksyy hallitus hakemuksetta.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Hallituksen tulee muissa kuin jäsenmaksun laiminlyöntitapauksissa varata jäsenelle kohtuullinen aika antaa asiasta selvityksensä. Jäsenmaksun laiminlyönnin osoittaa 30.6. kalenterivuosittain yhdistyksen tekemä tarkistus.

5. Jäsenmaksu

Vuosi- ja perhejäsen suorittavat liittymismaksun sekä kalenterivuosittain jäsenmaksuna sen summan, minkä vuosikokous on kulloinkin määrännyt. Jäsenmaksut suoritetaan kultakin kalenterivuodelta helmikuun loppuun mennessä.

Ainaisjäsen suorittaa vuosikokouksen määräämän ainaisjäsenmaksun jäseneksi liittyessään.

Tuomari- ja kunniajäsenet on vapautettu jäsenmaksuista.
Kannattavan jäsenen jäsenmaksusta päättää hallitus.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja sekä kuusi muuta varsinaista jäsentä ja ensimmäinen ja toinen varajäsen. Hallituksen jäsenten tulee olla yhdistyksen varsinaisia jäseniä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallituksen puheenjohtaja ja varsinaiset jäsenet valitaan yhdistyksen syyskokouksessa kahdeksi seuraavaksi kalenterivuodeksi siten, että vuosittain puolet jäsenistä on erovuorossa aluksi arvan, sittemmin vuoron mukaan. Varajäsenet valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan.

Erovuorossa olevat voidaan valita välittömästi uudelleen hallitukseen kuitenkin siten, että sama yhdistyksen jäsen voi tulla valituksi puheenjohtajaksi peräkkäin enintään neljä kertaa ja varsinainen jäsen tehtäväänsä peräkkäin enintään kolme kertaa.

Hallitus voi tarvittaessa asettaa vuodeksi kerrallaan toimikuntia määrättyjä asioita varten. Toimikunnissa voi olla myös yhdistyksen ulkopuolisia asiantuntijoita.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja; kaksi yhdessä.

Hallitus voi oikeuttaa puheenjohtajan, hallituksen jäsenen, sihteerin tai rahastonhoitajan yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin hallituksen jäsenelle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla ja tuomarijäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Äänestys suoritetaan suljettuna lippuäänestyksenä jos yksikin kokouksen äänivaltainen osallistuja sitä haluaa. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei säännöistä muuta johdu. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä kuitenkin arpa.

Äänioikeutettu jäsen voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä. Yksittäinen asiamies voi edustaa kokouksessa kerrallaan korkeintaan neljää äänioikeutettua jäsentä.

Jäsen, jonka vuotuista jäsenmaksua ei ole maksettu 30.6. mennessä, ei ole oikeutettu käyttämään äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksissa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle ilmoittamalla siitä yhdistyksen lehdessä tai yhdistyksen kotisivuilla tai paperisella tai sähköisellä kirjeellä vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta.

Kokoukset pidetään hallituksen määräämällä paikkakunnalla.

11. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus ja valtakirjojen tarkistus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille
7. päätetään toimenpiteistä joihin vahvistetun taseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
9. muut esille tulevat asiat
10. kokouksen päättäminen.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus ja valtakirjojen tarkistaminen
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen (vuosi-, perhe- ja ainaisjäsenmaksujen) suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi ja muut jäsenet 6 kohdan mukaisesti seuraavan kalenterivuoden 1.1. alkavaksi toimikaudeksi
7. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
9. muut esille tulevat asiat
10. kokouksen päättäminen.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä ja päätös on vahvistettava seuraavassa, aikaisintaan kuukauden kuluttua pidettävässä yhdistyksen kokouksessa samansuuruisella äänten enemmistöllä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän jälkimmäisen kokouksen määräämällä tavalla.

13. Yhdistyslain soveltamisesta

Mikäli säännöistä ei muuta johdu, noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa yhdistyslakia.

14. Siirtymäaika

Sääntöjen 6 kohdan määräyksiä puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausien kestosta ja määrästä noudatetaan ensimmäisen kerran siitä lukien, kun he nyt kumottavien sääntöjen mukaan ovat erovuoroisia.