Nyt kaikki mukaan auttamaan tämän tärkeän tutkimuksen toteutumisessa!
Helsingin yliopiston Koirien Geenitutkimusryhmässä Hannes Lohen johdolla tutkitaan perinnöllisten sarveiskalvon rappeumien riskitekijöitä. Sarveiskalvon rappeuma voi aiheuttaa näön heikkenemistä, kipua ja haavaumia sarveiskalvossa, sekä pahimmassa tapauksessa johtaa koiran sokeutumiseen.
Kennelliiton jalostustietokannan mukaan afgaaninvinttikoirilla diagnosoidaan sarveiskalvon dystrofiaa/degeneraatiota suhteellisen usein, joten rotu on otollinen kandidaatti perinnöllisten riskitekijöiden kartoitukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on paikantaa sairauden taustalla olevia perinnöllisiä riskitekijöitä ja kehittää rodulle geenitesti jalostuksen apuvälineeksi. Geenitestin avulla on mahdollista vastustaa sairautta rodussa, säilyttäen samalla rotu mahdollisimman monimuotoisena. Jotta tutkimuksessa päästäisiin eteenpäin, tarvitsemme lisää näytteitä sarveiskalvon rappeumaa sairastavista koirista. Näytteitä tarvittaisiin myös terveistä koirista, joita voidaan käyttää tutkimuksessa verrokkeina. Erittäin tärkeitä ovat myös näytteet vanhoista terveistä koirista. Näytteet tallennetaan tutkimusryhmän DNA-pankkiin, josta niitä voidaan hyödyntää myös yksilön poismenon jälkeen.
Näytteet kerätään verinäytteinä, ja verinäytteen voi antaa esimerkiksi eläinlääkärikäynnin yhteydessä. Näytteen lisäksi tarvitsemme koiran terveystiedot, jotka täytetään tutkimusryhmän terveyskyselylomakkeelle koiran tunnistetietojen kanssa. Terveyskyselylomake ja näytteenotto-ohjeet löytyvät tutkimusryhmän kotisivuilta www.koirangeenit.fi. Kaikki tutkimusryhmälle luovutetut tiedot käsitellään luottamuksellisesti, eikä tietoja luovuteta ilman omistajan kirjallista suostumusta. Silmäsairauksien tutkimusta varten näytteen mukana tulisi myös toimittaa kopio koiran silmäpeilauslausunnosta, jos koiran silmät on tutkittu. Koska terveystiedot muodostavat tutkimuksen lähtökohdan, on tärkeää, että koiran terveyteen liittyvät asiat saatetaan tutkijoiden tietoon myös siinä tapauksessa, jos koira sairastuu vasta näytteenoton jälkeen, eritoten silmälausunnot ovat tärkeitä tutkimuksen kannalta.
Tutkimusryhmä on riippuvainen yhdistysten ja koiraharrastajien aktiivisuudesta projektin etenemisessä. Mitä enemmän näytteitä tutkimusryhmä saa, sitä nopeammin myös tutkimus etenee.